Harrin teesit
KANNUSTAVA YHTEISKUNTA
  • Kaiken päätöksenteon tulee tähdätä työpaikkojen ja kasvun luomiseen.
  • Työnteon tulee olla aina kannattavaa.
  • Opintotuen tulorajaa nostettava.
  • Työmarkkinoiden joustoa lisättävä.
  • Työn ja yrittämisen verotusta kevennettävä.
HYVINVOIVA YKSILÖ
  • Kunnia työnsä jo tehneille: eläkeläisten raippaverosta luovuttava.
  • Sote-asioissa panoksia ennaltaehkäisyyn, valinnanvapauteen ja omaishoitoon.
  • Tasa-arvoa työpaikoille: vanhemmuuden kustannukset jakoon.

 

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
 
Alkoholipolitiikasta
 
Alkoholista on tehty sellainen tabu Suomessa, että sen seurauksena varmasti syntyy enemmän "juoppoja". Uskon vahvasti siihen, että lopettamalla turha "tabuilu" ja laittamalla viinit ruokakauppoihin pääsemme ennen pitkään "Eurooppalaisiin ruokapöytiin".
 
Energiaomavaraisuudesta ja ydinvoimasta
 
Suomi on saatava nykyistä energiaomavaraisemmaksi. Mieluummin tehdään ydinvoima Suomessa kuin hankitaan se esimerkiksi Venäjältä. 
Samoin meidän pitäisi hyväksyä TVO:n ja Fortumin ydinvoimahankkeet. Nämä yhdistettynä vahvaan uusiutuvaan energiaan pääsemme pikkuhiljaa energiaomavaraisemmaksi ja käytännössä sähköomavaraiseksi.
 
EU:n ilmasto ja ympäristöpolitiikasta
 
Suomen vika on se, että noudatamme EU:n sääntöjä kirjaimellisesti siten, että emme edes halua kehitellä omia ratkaisuja. Suomen pitäisi sen sijaan muovata EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Esimerkiksi metsien osalta EU:lla on hyvin vähän käsityksiä Suomen varsin hienosta metsäpolitiikasta. Pariisilaisten parvekkeelta on vaikea ajatella, että jossain maassa on vielä metsiä - ei vain metsälöitä.
 
Hallituspohjasta
 
Kyllä nyt on keskusta-oikeiston hallituksen aika. Vasemmisto on siirtynyt niin radikaalisti vasemmalle viimeisten vuosien aikana, että aidon yhteistyön tekeminen on tullut todella vaikeaksi. Uskon, että uusi hallituskoalitio on ainut mahdollisuus saada Suomi taas nousuun. Eläköön "kannustava yrittäjyyssuomi".
 
Kehitysavusta
 
Kyllä hädässä olevia kanssaihmisiämme tulee auttaa. Uskon kuitenkin enemmän sellaiseen apuun, jossa ihmisille annetaan onki kalojen sijaan. Lisäksi voisimme ottaa suomalaiset yritykset enemmän mukaan kehitysaputyöhön. Nykyinen avun saaja on tuleva kauppakumppanimme. Mitä pahaa sellaisessa ajattelussa on?
 
Keskituloisista
 
Kaikista suurimmat verohaasteet tällä hetkellä on keskituloisilla ja vain palkkatuloa saavilla. Kenenkään ei mielestäni pitäisi maksaa missään olosuhteessa yli puolta työtuloistaan veroina! Onneksi pienituloisten verotusta on jo kevennetty huomattavasti ja todella suurituloiset voivat saada helpotusta verotukseen, mikäli hankkivat osan tuloista osinkoverotuksen avulla. Seuraavalla eduskuntakaudella on keskityttävä erityisesti keskituloisten palkansaajien verorasituksen pienentämiseen. Toinen tärkeä ryhmä ovat yrittäjät. Kun ottaa yrittäjäriskiä, pitäisi verotaso olla automaattisesti alempi. Riski ja tuotto on oltava nykyistä paremmin tasapainossa keskenään.
 
Laitosasuminen vai kotiasuminen
 
Ihmiset haluavat asia kotona niin pitkään kuin mahdollista. Kotihoitoa voi kehittää nykyisestä vielä huimasti. Omaishoidon tukea kannattaa nostaa, koska silloin rakkaat ihmiset ovat vanhuksen lähellä ja yhteiskunnalle se on hurjan edullista verrattuna laitoshoitoon. Kotihoitopalveluja kannattaa kehittää asteittain tarpeen mukaisesti toimiviksi. Miksi aluksi vaikka posteljooni ei voisi tuoda mukanaan ruokaa ja lääkkeitä!? Intervallipaikkoja on syytä lisätä. Välillä seniori voi olla kotona ja välillä vaikka kuntoutuksessa. Kodin voi muuttaa myös lähelle palveluja vaikka käänteisen asuntokaupan avulla! Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen on kodinomaisempaa hyvää hoivaa. Nyt vähän luovuutta tähän hommaan!
 
Lapsilisistä
 
Lapsilisä on lapsen universaali oikeus. Se on lasta varten. Minusta tuntuu tällä hetkellä, että me halutaan progressiota progression päälle. Kohta kenenkään ei kannata tehdä töitä, koska silloinhan menettää paljon enemmän etuisuuksien kautta.
 
Lisätäänkö velkaa?
 
Minusta olemme jo nyt velkaantuneet aivan liikaa. Siksi en oikein halua enää lisävelkaantumista. Nyt ensimmäisenä on saatava vaihtotase ja julkisen sektorin tulot ja menot tasapainoon tehostamalla nykyistä toimintaa - ja keinona ei voi olla enää veronkorotukset.
 
Tasapaino on mahdollista saavuttaa monella tavoin. Voimme lisätä kotimaista energian tuotantoa ja vähentää 7 miljardin nettoenergian tuontia maailmalta. Julkista turhaa byrokratiaa voidaan rajusti vähentää. Läpinäkyvän ja reilun kilpailun SOTE:n kautta voimme säästää jopa 3 miljardia. Keinoja riittää - tahdosta on kysymys.
 
Mahdolliset investoinnit on nyt suunnattava nopean takaisinmaksun hankkeisiin, koulutukseen ja nykyistä parempaa infrastruktuuriin. Me voimme menestyä vain, jos olemme maailman osaavin kansakunta. Ja meidän on joustavasti päästävä maailmalle tekemään sitä kauppaa - ja illaksi takaisin kotiin.
 
Maahanmuutosta ja pakolaisista
 
Uskon, että meidän on syytä lisätä erityisesti työperäistä maahanmuuttoa. Mikäli suhtaudumme avoimesti uusiin työteliäisiin ihmisiin, saamme myös heidän luomisvoimansa käyttöön Suomen kehittämisessä. Totta kai meidän on kannettava vastuumme myös niistä ihmisistä, jotka ovat joutuneet sodan jalkoihin ja vainotuiksi omassa maassaan. Kävin viime syksynä pakolaisleirillä Syyrian rajalla. Mikäli näkee tällä tavalla ihmisten aidon hädän, täytyy olla aika kylmä ihminen, mikäli kieltäytyy tekemästä oman osansa. Ihmiset on kuitenkin vähitellen autettava omille jaloilleen - auttamaan itse itseään.
 
Maksuperusteisesta arvonlisäverosta
 
Haluan maksuperusteisen arvonlisäveron. Sitähän viriteltiin jo tällä hallituskaudella, mutta valtiovarainministeri Rinne on pitkitellyt ratkaisua. Syy on hyvin yksinkertainen. Monet yritykset ovat likvidiongelmissa, koska useiden asiakkaiden maksuajat ovat koko ajan pidentyneet. Silti nyt alv on maksettava suoriteperusteisesti, vaikka rahan sijassa kassassa on vain toiveita asiakkaan maksuista.
 
Nato-jäsenyydestä
 
Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta. Olemme osa länsimaista arvoyhteisöä ja siksi olen myös Naton kannalla. Seuraavalla vaalikaudella pitää Natosta puhua Suomessa avoimesti ja rehellisesti. Uskon, että sen seurauksena suuri osa suomalaisista ymmärtää Naton syvemmän olemuksen. Ei meidän tarvitse lähteä sotimaan kaukaisille maille sen takia, että olemme Naton jäsen. Samanaikaisesti meidän on aina pidettävä huoli omasta vahvasta puolustuksesta.
 
Nollatyösopimuksista
 
Eikö tämä voi olla työntekijän ja työnantajan asia? Mikäli työnantaja haluaa tehdä nollatyösopimuksen, ei hän oikein voi edellyttää mitään työntekijältä! Tässä tapauksessa työntekijä voidaan rinnastaa yrittäjään. Kun tilaus tulee, lähdetään hommaa tekemään, mikäli ei ole muita hommia jonossa ensin. Jos työnantajan haluaa jotain takuuta, että työntekijä tulee töihin, varmasti hän maksaa jotain palkkaa varallaolosta. Ainakin minä työnantajana tekisin niin.
 
Omistusasumisen/maa- ja metsäomistuksen verotuksesta
 
Lähes kaikki, jotka asuvat omistusasunnossa, ovat sen omalla työllään jo kerran maksaneet - ja olleet verotuksen kohteena. Tämä moninkertainen järjetön verotus on taas sellaista järjettömyyttä, joka ei kannusta yrittämiseen ja eteenpäin menemiseen Suomessa. Samoin on aivan järjetöntä edes yrittää ulottaa verotusta maa- ja metsätalousmaihin.
 
Oppivelvollisuusiän nosto
 
Tämä on keinotekoista "humppaa", joka nostaa vain valtion kustannuksia. Sen sijaan on löydettävä erilaisia reittejä koulutukseen ja työelämään erilaisille nuorille. Esimerkiksi Saksassa toteutettu "nuorten koulutussopimus" on osoittautunut mainioksi keinoksi nuorille työllistyä ja löytää oman elämänsä suunta.
 
Pakotetaanko kuntaliitoksiin
 
Uskon ihmisten omaan vastuunottoon paikallistasolla. Valtion tehtävä on nyt sanoa, että näin paljon pystymme teitä auttamaan ja rahoittamaan. Valtion on luovuttava yksityiskohtaisesta ja pikkutarkasta sääntelystä ja annettava selkeät ja yksinkertaiset palvelutasokriteerit ja laatuvaatimukset. Mikäli paikallistaso ei pysty laatuun omilla valituilla keinoilla ja raha loppuu, on varmaan syytä miettiä yhteistyötä ja jopa liittymistä jonkun toisen kunnan kanssa.
 
Palveluseteleistä
 
SOTE:n vuodessa käytettävä raha on tällä hetkellä 21 miljardia. Viime vuonna kasvu oli lähes 900 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä tästä potista käytetään palveluseteleihin 120 miljoonaa. Ihmisten valinnanvapaus on tällä hetkellä aivan naurettavalla tasolla. Byrokraatti sanoo, mikä on sinulle hyvä! Uskon ihmisten valinnanvapauteen. Palveluseteli on yksi hyvä keino ihmisten valinnanvapauden lisäämiseksi.
 
Pitäisikö perintö- ja lahjavero poistaa
 
Ehdottomasti. Ihmiset joutuvat nykyisin vaikeuksiin perintö- ja lahjaveron kanssa. Monet perinnöt tai lahjat on erittäin vaikea nopeasti muuttaa rahaksi. Verot tulee maksaa vasta siinä vaiheessa, kun on myynyt omaisuuttaan. Perintö- ja lahjaverotuksen poisto auttaa ratkaisevasti myös yritysten siirtymistä uusille omistajille. Menetämme tuhansia työpaikkoja ideologisen kateuden takia.
 
Terveydenhuollosta
 
Julkinen sektori vastaa jatkossakin terveydenhuollon järjestämisestä, vaikuttavuudesta, laadusta ja kustannuksista. Palvelujen tuottamisessa voivat olla rinta rinnan julkinen sektori, yritykset ja kolmas sektori. Positiivinen kilpailu parantaa laatua ja lisää ihmisten valinnanvapautta. Lopetetaan ideologinen pölinä ja tehdään Suomeen mahdollisimman laadukas terveydenhuolto yhteistyönä.
 
Työajoista
 
Valitettava tosiasia on, että suomalaisten työaika on Euroopan lyhimpiä. Tämä heijastuu tuottavuuteen erityisesti niillä aloilla, joissa tehdään tiukasti töitä "perinteisemmillä tavoille", esimerkiksi teollisuuden tuotannossa. Sama tilanne on julkisella puolella vaikkapa lupaprosesseissa. Aivan järjetön uudistus oli se, jossa lomalla sairastuminen voidaan kompensoida lisälomapäivillä.
 
Entistä enemmän kuin kuitenkin niitä hommia, jossa ei ole oleellista olla paikalla, vaan tehdä työtä luovasti ja tuottavasti. Tutkimusten mukaan 10 innostunutta tekijää on tuottavampia kuin 100 normaalisuorittajaa. Heille ei perinteinen työaikakeskustelu merkitse mitään - työ on intohimo ja sitä tehdään silloin kun ollaan luovimmillaan. Palkka pitää maksaa tehdystä työstä, ei kaiken maailman pekkasista.
 
Työehdoista
 
Aivan ehdottomasti positiivisen työmarkkinajouston takia syntyisi enemmän työpaikkoja. Kävin juuri yrityksessä, jossa sanottiin, että heti otettaisiin 5 työntekijää lisää, mikäli uskallettaisiin. Nyt pidetään mieluummin muutama päivä toimitusaikoja pidempänä, koska kysyntä ei pysy tasaisena ja ay-liikkeen muutaman aktiivin takia ei kunnolla pysty sopimaan työpaikalla nykyistä joustavammista työajoista. Työntekijät olisivat tähän valmiita. Saksassa joustavammat työmarkkinat ovat osoittautuneet erinomaiseksi kilpailuvaltiksi ja työpaikkojen säilyttämiskeinoiksi.
 
Työehtosopimukset
 
Uskon hyvään yrittäjyyteen ja hyvää yhteishenkeen yritystasolla! Olen itsekin yrittäjä ja tiedän, että hullu on se työnantaja, joka yrittää sortaa omia työntekijöitään. Siinä tulee nopeasti "pää vetävän käteen" eli parhaat tekijät lähtevät muualle.  Siksi tuen paikallisen sopimisen lisäämistä. Esimerkiksi Saksassa on tästä ollut erinomaisia esimerkkejä. Yhdessä on eletty vaikeat ajat, saatu pitää työpaikat ja yhdessä on taas noustu menestykseen. TES voi sitten olla perälautana, mikäli paikallisella tasolla ei päästä kaikkia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin.
 
Työntekijän koeajoista ja työmarkkinoiden joustoista
 
Yrittäjänä olen kokenut, että 4 kuukauden koeaika on aivan liian lyhyt. Sen ajan seisoo vaikka aidanseipäänä. Mikäli koeaika olisi vaikkapa vuoden pituinen, se helpottaisi huomattavasti rekrytointeja. Joskus voi olla varsin hyväkin tekijä, mutta työpaikalla kemiat eivät vaan kohtaa muiden tekijöiden ja johdon kanssa. Siksi olisi luotava joustavat menetelmät myös irtisanomisiin. 
 
Ihmisten olisi koettava irtisanomiset enemmän uutena mahdollisuutena. Tanskassa joustavammat työmarkkinat ovat luoneet jatkuvasti uusia työtilaisuuksia ihmisille. Siihen on liitetty työttömyysjaksoille korkea työttömyysturva. Tähän suuntaan Suomessakin voitaisiin edetä. 
Toinen vaihtoehto on Saksan malli, jossa tehdään voimakkaatkin joustot yritysten sisällä. Silloin kaikki osallistuvat joustoihin - pomot etunenässä ja esimerkkeinä.
 
Uusiutuvan energian tuesta
 
Suomi tarvitsee energiaomavaraisuutta! Suomi tarvitsee uusiutuvaa energiaa, sellaista joka luo työtä joka puolelle Suomea! Siksi aluksi uusiutuvaan energiaan panostaminenkin on järkevää, koska kotimaisten työpaikkojen takia raha kiertyy takaisin yhteiskuntaan. Pilottien avulla voimme tehdä Suomesta myös cleantechin ja kiertotalouden showroomin maailmalle. Pidemmällä aikavälillä uusiutuvien energiamuotojen tulee kuitenkin olla myös taloudellisesti kilpailukykyisiä. Ei meillä ole varaa mihinkään pysyviin tukimuotoihin - eikä siinä ole järkeä.
 
Vanhemmuuden kustannusten jaosta
 
Tosiasia on, että tällä hetkellä nuoria naisia syrjitään työmarkkinoilla, koska pelätään, että he siirtyvät äitiyslomalle. Työnantajan kustannukset ovat tällöin noin 12000-17 000 euroa. Ehdottomasti vanhemmuuden kustannukset olisi jaettava koko yhteiskunnan kesken.
 
Venäjäpakotteet
 
Venäjä on selkeästi rikkonut toisen maan suvereniteettia. Mikäli sitä katsotaan läpi sormien ja ilman seurauksia, on turha enää puhua kansainvälisestä oikeudesta ja kunkin maan suvereniteetista. Selkeät kansainväliset lait ja moraalisäännöt ovat erityisesti pienten maiden turva.
 
Venäjän sotilaallisesta uhkasta
 
Pidän Venäjän nykypolitiikkaan vahingollisena ja uhkana koko maailmalle. Siksi Suomen on tärkeä varautua kaikkiin uhkiin, myös sotilaallisiin, vaikka en pidäkään sitä todennäköisenä. Teen kaikkeni rauhan eteen, mutta valitettavasti siihen ei pelkkä "kukkahattupolitiikka" riitä.
 
Verotuksesta
 
Veronkorotusten aika on ohi Suomessa. Nykyinen verotaso on aivan liian korkea, jotta voisimme puhua kannustavasta yhteiskunnasta. Verot on jatkossa nähtävä ihmisten toimintaan vaikuttavana tekijänä - ei kapea-alaisesti veronkeräyksenä valtiolle. Alempi veroaste oikealla tavalla suunnattuna tuo myös valtiolle paljon nykyistä paremmat verotulot - ilman että ihmiset verotetaan hengiltä.
 
Yhtiön verot pitäisi maksaa vasta sitten, kun voitto jaetaan
 
Olen Viron veromallin lämmin kannattaja. Nyt ajattelumalli on suunnattava yrityksen kehittämiseen ja sitä kautta mahdollisuuteen palkata uusia työntekijöitä. Viron veromalli kannustaa kasvuun. Yrittäjä ja yritys ovat kuitenkin usein sama henkilö, joten voitonjaon verotus pitää myös olla kohtuullista.
 
Yrittäjien verotuksesta
 
Yrittäjälle mielestäni tärkein osa-alue on omistajan kokonaisverotus. Tällä kaudella me alensimme yhteisöveron tasoa, mutta samalla nostimme omistajien verotusta. Aivan hölmöläisen hommaa. Samoin yhteisöverosta hyötyivät vain osakeyhtiöt.
 
Toinen erittäin tärkeä yrittäjyyden, mutta nyt erityisesti yhteiskunnan kannalta on palkkaveron taso. Mikäli saisimme nyt iskostettua ihmisille, että palkankorotuksia ei välttämättä tarvitse tehdä, vaan turvataan ostovoima veronalennuksilla - olisimme parantaneet paljon Suomen kilpailukykyä.
 
Myös muut veron muodot ovat tosi merkittäviä. Mielestäni alv-alarajaa voisi nostaa ja porrastaa, jotta kilpailu ei vääristy. Ratkaisu omistajanvaihdoksiin olisi koko perintö- ja lahjaveron poisto Ruotsin tapaan.
 
Yrittäjää pitäisi verottaa kevyemmin kuin palkansaajaa!
 
Tuotto-odotukset pitäisi reilussa yhteiskunnassa olla suhteutettuna riskiin. Mikäli otat yrittäjäriskiä esimerkiksi kiinnittämällä kotisi yrityksen velkoja vastaan, silloin myös yrittäjän verotus pitäisi olla palkansaajia matalampi.
 
Yritystoiminnan byrokratiaviidakosta
 
Meillä on huikea lupaviidakko. Erilaisten elinkeinolupien saaminen kestää vuosia ja ote ei todellakaan ole konsultatiivinen. Toiseksi eri toimialojen sääntely on mennyt liian pitkälle. Ravintola-ala on todella hyvä esimerkki yksityiskohtaisesta sääntelystä. Hoivapalvelut ovat oikea byrokratiaviidakko.
 
Eli nyt on nopeasti tehtävä aidot byrokratiatalkoot. Siihen ei riitä ministeriöiden vastaukset, että he eivät löydä mitään karsittavaa. Eduskunta voisi tehdä vähemmän ja parempia lakeja. Monia lakeja voisi myös poistaa järjettöminä. Jokaisesta laista on jatkossa tehtävä yritysvaikutusten arviointi.
 
Yrittäjien sosiaaliturvasta
 
Kyllä, ehdottomasti yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava. Olenkin tehnyt aloitteita yrittäjän sosiaaliturvan parantamisesta. Erityisen paha tilanne on tällä hetkellä se, mikäli yrittäjä sairastuu. Samoin yrittäjän puoliso tulkitaan yrittäjäksi. Ruotsissa voi myös kaksi kertaa vuodessa ilmoittaa verottajalle, toimiiko yrittäjänä, palkansaajana vai onko työttömänä. Mikäli status muuttuu työttömäksi, pääset välittömäsi sosiaaliturvan piiriin. Suomessa samaan asiaan menee kuukausia. Sinun on esimerkiksi todistettava, että yrityksesi on varaton.